KouluKunnossa
Läsnäolomalli

KouluKunnossa-läsnäolomalli on koulun henkilökunnalle, muille toimijoille sekä huoltajille suunnattu materiaali. Läsnäolomalli sisältää konkreettisia toimintaohjeita poissaolojen ennaltaehkäisemiseen sekä tilanteisiin, joissa oppilaalla on poissaoloja. On tärkeää, että kunnissa ja kouluissa on yhteisesti sovitut käytänteet milloin ja miten koulupoissaoloihin reagoidaan. Materiaali täydentää koulussa käytössä olevaa poissaolomallia.

KouluKunnossa-läsnäolomalli on kehitetty tietoon perustuen, ja se koostuu kolmesta osiosta: ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja vahva tuki. Klikkaamalla mökkiä saat osioiden materiaalit esiin.

ENNALTAEHKÄISY

VARHAINEN
PUUTTUMINEN

VAHVA TUKI

Ennaltaehkäisyn osiosta löydät tietoa oppilaan kouluun kiinnittymisestä, säännöllisen koulunkäynnin tukemisesta sekä poissaolojen ensimerkeistä kotona ja koulussa.

Varhaisen puuttumisen osiosta löydät tietoa poissaolojen taustalla olevista syistä, tilanteen kartoittamisesta sekä poissaoloihin puuttumisen ensiaskeleet. Poissaoloihin puuttumiseen ei ole yhdenmukaista tapaa. Hyödynnä materiaalia aina tapauskohtaisesti.

Vahvan tuen osiosta löydät tietoa yhteistyön tekemisen tärkeydestä ja vastuunjaosta sekä yksilöllisistä ratkaisuista oppilaan läsnäolon lisäämiseksi.

Tunnista riskitekijät

Alttiutta poissaoloihin voivat lisätä erinäiset tekijät. Riskitekijöiden tunnistaminen on varhaisen puuttumisen kannalta olennaista.

...jatka lukemistaLue lisää

Alttiutta poissaoloihin voivat lisätä erinäiset tekijät. Riskitekijöiden tunnistaminen on varhaisen puuttumisen kannalta olennaista. Riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi:

  • oppimisvaikeudet
  • mielialaoireet
  • ahdistus
  • puutteet tunnesäätelyssä
  • huono kouluilmapiiri
  • heikko oppilas-opettajasuhde
  • kiusaaminen
  • yksinäisyys
  • fyysiset oireet
  • tunnistamattomat oppimisvaikeudet
  • vähäinen kodin ja koulun yhteistyö
  • matala sosioekonominen asema
  • perhedynamiikan ongelmat
  • vanhempien mielenterveys- ja/tai päihdeongelma
  • ylisuojelevat vanhemmat
Kiinni
Läsnäolon tukeminen pedagogisin keinoin

Laadukas, oppilaiden osallistumista tukeva opetus luo edellytyksiä oppilaan oppimiselle, hyvinvoinnille ja kouluun kiinnittymiselle.

...jatka lukemistaLue lisää

Laadukas, oppilaiden osallistumista tukeva opetus luo edellytyksiä oppilaan oppimiselle, hyvinvoinnille ja kouluun kiinnittymiselle. Se voi toteutua monella tavalla, mutta sen ytimessä on aina yksittäisen oppilaan ja ryhmän tarpeiden huomioon ottaminen. Tähän voi kuulua esimerkiksi seuraavia asioita:  

  • tarkoituksenmukaiset ja vaihtelevat työtavat, toiminnallisuus sekä soveltuvan ja monipuolisen materiaalin käyttäminen opetuksessa  
  • joustavat opetusjärjestelyt, kuten oppimista ja ryhmäytymistä tukevat ryhmittelyt esimerkiksi oppimistyylien tai kiinnostuksen kohteiden mukaan
  • oppilaiden kuulluksi tulemisen ja osallisuuden kokemusten edistäminen opetuksessa
  • koulunkäynninohjaajan tuki, oppilaanohjaus, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus
  • oppimista ja käyttäytymisen säätelyä tukevien välineiden käyttö opetuksessa
  • samanaikaisopetuksen tai yhteisopettajuuden mahdollisuuksien hyödyntäminen 
  • tehtävien sopiva vaatimustaso 
  • opettajan kielitietoisuus ohjeiden antajana ja kysymysten esittäjänä 
  • turhan ja liian voimakkaan kuormituksen välttäminen  
  • oppituntien selkeä rakenne sekä rutiinit oppituntien ja koulupäivän rakenteessa 
  • osaamisen näyttäminen monipuolisin tavoin esimerkiksi suullisten kokeiden ja jatkuvan arvioinnin kautta 
Kiinni
Oppilailla on oikeus säännölliseen koulunkäyntiin

Koulun tehtävänä on tukea oppilaiden koulunkäyntikykyä yhdessä muiden ammattilaisten ja huoltajien kanssa. 

...jatka lukemistaLue lisää

Koulun tehtävänä on tukea oppilaiden koulunkäyntikykyä yhdessä muiden ammattilaisten ja huoltajien kanssa. 

Opettajat ja muut koulun ammattilaiset voivat osaltaan ennaltaehkäistä koulupoissaolojen syntymistä panostamalla oppilaiden hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen.  

Koulupoissaolojen kierre alkaa tavallisesti myöhästelyn lisääntymisestä ja yksittäisistä poissaoloista. Koulussa on tärkeää kiinnittää huomiota oppilaan myöhästelyyn ja lisääntyviin poissaoloihin. 

Koulunkäynnin haasteet ja syyt koulupoissaolojen taustalla näkyvät usein ensimmäiseksi kotona.  Kotona ollaan tavallisesti tietoisia kouluun lähtemisen haasteista ja mahdollisista poissaoloista. Pitkittyvien koulupoissaolojen ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää, että koulun ja kodin välinen yhteistyö on  säännöllistä ja toimivaa. 

Mitä säännöllisemmiksi ja pitkäkestoisemmiksi poissaolot käyvät, sitä hankalampaa oppilaan on palata takaisin säännölliseen koulunkäyntiin. Näin ollen koulupoissaoloihin on puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kiinni
Turvallinen kasvuympäristö ylläpitää koulunkäyntikykyä

Lapsen tai nuoren koulunkäyntikykyyn vaikuttavat monet opiskeluympäristöön, sosiaalisiin suhteisiin, oppimisvalmiuksiin ja

...jatka lukemistaLue lisää

Lapsen tai nuoren koulunkäyntikykyyn vaikuttavat monet opiskeluympäristöön, sosiaalisiin suhteisiin, oppimisvalmiuksiin ja terveyteen liittyvät tekijät.

 

 

Mukaillen Puustjärvi & Luoma  (2019) sekä Kearney  (2016).

Vinkki: Jos huomaat perheellä olevan haasteita oppilaan koulunkäynnin tukemisessa, voit yhdessä perheen kanssa ottaa yhteyttä matalan kynnyksen perhepalveluihin, joiden tarkoituksena on tukea lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa.

Kiinni
Kodin ja koulun yhteistyö

Koulupoissaolot ja niiden taustalla olevat syyt näkyvät tavallisesti ensimmäiseksi kotona.

...jatka lukemistaLue lisää

Koulupoissaolot ja niiden taustalla olevat syyt näkyvät tavallisesti ensimmäiseksi kotona.

Lapsella tai nuorella voi olla pitkäänkin jatkuneita vaikeuksia tai haluttomuutta lähteä kouluun ennen kuin ongelma näkyy koulussa.

Jotta koulupoissaolojen ensimerkeistä saadaan tieto myös kouluun, on kodin ja koulun välisen yhteistyön oltava avointa ja vastavuoroista. Opettajan on hyvä käydä vanhempainillassa tai huoltajakeskusteluissa läpi poissaolojen ensimerkkejä. Tämä madaltaa huoltajien kynnystä poissaolojen puheeksi ottamisessa. 

Tyypillisiä koulupoissaolojen ensimerkkejä kotona: 

  • Suuria vaikeuksia lähteä kouluun aamuisin. 
  • Lisääntyneet somaattiset oireet, kuten vatsakipu, päänsärky tai pahoinvointi. 
  • Lisääntynyt ärtyneisyys tai vihamielisyys. 
  • Toistuvat pyynnöt saada jäädä kotiin koulupäivän ajaksi.
  • Lisääntynyt yleinen tai sosiaalinen ahdistus. 
  • Sosiaalisten tilanteiden välttely tai pelko. 
  • Muutokset kaverisuhteissa erityisesti koulussa. 
  • Palkitsevien tilanteiden etsiminen koulun ulkopuolelta.
  • Lisääntyneet huolet tai pelot. 
  • Masentuneisuus. 

Kannusta vanhempia olemaan yhteydessä kouluun, jos kotona näkyy haasteita! 

Kiinni
Läsnäolon säännöllinen seuranta

Oppilaan koulunkäyntikyvyn tukemisen ja poissaolojen ennaltaehkäisyn kannalta on erityisen tärkeää,

...jatka lukemistaLue lisää
Oppilaan koulunkäyntikyvyn tukemisen ja poissaolojen ennaltaehkäisyn kannalta on erityisen tärkeää, että koulussa seurataan ja tilastoidaan poissaoloja. Vaikka poissaolojen seuraaminen on tärkeää, muista myös positiivisesti huomioida oppilaan läsnäolo koulussa.

LISÄÄ NÄITÄ: 

  • Huomaa oppilas ja tue hänen osallisuuden tunnettaan koulussa. 
  • Läsnäolosta palkitseminen joko sanoin tai konkreettisesti. Osoita olevasi iloinen, että oppilas on koulussa. 
  • Positiivisen luokkailmapiirin ja turvallisuuden tunteen ylläpitäminen erilaisilla ryhmäytymisharjoituksilla ja omalla esimerkilläsi. Panosta ryhmäytymiseen ja yhteisöllisyyteen jokaisena koulupäivänä, erityisesti nivelvaiheissa. 
  • Osoita oppilaille, että vaikeistakin asioista puhuminen on sallittua, ja koulusta löytyy turvallisia aikuisia avuksi ongelmatilanteisiin. Mielenterveysongelmista tulee puhua avoimesti.  
  • Koulunkäynnin tai sosiaalisten suhteiden haasteista keskusteleminen oppilaan kanssa. Ylläpidä luottamuksellista oppilas-opettajasuhdetta sekä anna tilaa oppilaan tunteille. 
  • Poissaolojen seuraaminen säännöllisesti. Reagoi poissaolojen varoitusmerkkeihin, jotta mahdollinen poissaolokierre saadaan katkaistua mahdollisimman varhain. 

VÄLTÄ NÄITÄ: 

  • Poissaolojen negatiivinen huomioiminen tai niistä kysyminen. Älä kysy oppilaalta ensimmäisenä, miksi hän on ollut poissa koulusta. 
  • Älä odota ongelmien kasaantumista, vaan toimi ennalta ehkäisevästi. Ole yhteydessä kotiin ja tarvittaessa muihin ammattilaisiin.
Kiinni
Mikä on ongelmallinen poissaolo?

Oppilaan koulupoissaolot voivat olla joko luvattomia tai huoltajan selvittämiä, sairaus- tai muita poissaoloja.

...jatka lukemistaLue lisää

Oppilaan koulupoissaolot voivat olla joko luvattomia tai huoltajan selvittämiä, sairaus- tai muita poissaoloja.

Poissaoloja tulee jokaiselle, mutta pitkittyessään kaikki poissaolot ovat ongelmallisia.

Ongelmallisten poissaolojen määritelmä vaihtelee, mutta tutkimusten perusteella on merkityksellisiksi todettu seuraavat raja arvot:  

 

25 % POISSA  

viimeisen kahden viikon aikana.  

 

ja/tai 

 

SUURIA VAIKEUKSIA LÄHTEÄ KOULUUN  

viimeisen kahden viikon aikana, mikä haittaa perheen normaalia arkea. 

 

ja/tai 

 

10 PÄIVÄN POISSAOLO  

15 viikon ajanjaksolla. 

Kiinni
Tunnista poissaolojen ensimerkit koulussa

Koulupoissaolojen taustalla voi olla monia erilaisia syitä.

...jatka lukemistaLue lisää

Koulupoissaolojen taustalla voi olla monia erilaisia syitä.

Usein oppilaan ongelmat ovat monitahoisia, ja kyse voi olla useamman taustasyyn yhteisvaikutuksesta.

Koulussa näkyviä poissaolojen ensimerkkejä voivat olla esimerkiksi seuraavat: 

  • Toistuvat myöhästymiset. 
  • Vaikeuksia tulla tietyille oppitunneille. 
  • Vaikeuksia tulla kouluun tiettynä viikonpäivänä tai tiettyyn aikaan. 
  • Fyysiset oireet, kuten vatsakipu, päänsärky tai pahoinvointi. 
  • Toistuvat käynnit terveydenhoitajalla. 
  • Lisääntynyt itkuisuus tai vetäytyneisyys. 
  • Koulun sosiaalisten tilanteiden välttely tai pelko.
  • Palkitsevien tilanteiden etsiminen koulun ulkopuolelta.
  • Koulutehtävien välttely tai tekemättä jättäminen. 

Toimi varoitusmerkkien pohjalta. Selvitä, mistä tilanne johtuu ja miten oppilaan olemista voidaan helpottaa.

Kiinni
Poissaolojen kehittymisen jatkumo

Koulupoissaolot kehittyvät usein jatkumona. Ennen kuin poissaolo näkyy koulussa, on useimmiten kotona näkynyt poissaoloja

...jatka lukemistaLue lisää

Koulupoissaolot kehittyvät usein jatkumona. Ennen kuin poissaolo näkyy koulussa, on useimmiten kotona näkynyt poissaoloja ennakoivaa käytöstä. Poissaoloihin tulee tarttua heti ja pysäyttää tilanne. Mitä pidemmälle tilanne etenee, sitä vaikeammaksi tulee paluu säännölliseen koulunkäyntiin.

 

Kiinni
Turvallinen luokkailmapiiri

Vuorovaikutukseen perustuva, turvallinen luokkailmapiiri pohjautuu hyvään oppilas-opettajasuhteeseen sekä toimiviin

...jatka lukemistaLue lisää

Vuorovaikutukseen perustuva, turvallinen luokkailmapiiri pohjautuu hyvään oppilas-opettajasuhteeseen sekä toimiviin vertaissuhteisiin. Toimiessaan sosiaalinen vuorovaikutus kannattelee oppilasta ja luo toivotunlaista käytöstä, mikä edelleen edistää ryhmän työrauhaa. 

Kokeile seuraavia askelia turvallisen luokkailmapiirin rakentamiseksi: 

 

ASKEL 1 

Luo luokkaasi alusta lähtien selkeät toimintatavat ja rutiinit, joista pidetään kiinni. Ennustettavuus luo turvallisuutta kaiken ikäisille oppilaille. Luokassasi jokainen oppilas tulee kohdatuksi samanarvoisena, ja kaikilla on samat säännöt. 

ASKEL 2

Pyri vakiinnuttamaan läheinen ja kannustava suhde oppilaisiisi. Kerro oppilaille, että olet luokassa heitä varten. Kun oppilas luottaa opettajaansa, hän myös todennäköisemmin kertoo huolistaan ja haasteistaan. Luottamuksellinen oppilas-opettajasuhde edistää myös onnistumisten jakamista ja tunteista puhumista. 

ASKEL 3 

Suosi luokassasi oppilaslähtöisiä toimintatapoja, kuten oppilaiden osallisuutta päätöksentekoon sekä yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden huomioimista. Vuorovaikutukseen perustuvassa luokkahuoneympäristössä myös haasteet ja ongelmat nähdään yhteisinä. Opettaja ja oppilaat pyrkivät yhdessä löytämään ratkaisuja ongelmiin.

Ongelma ei ole koskaan yksin oppilaan. Oppilas kaipaa opettajan huomiota ja läsnäoloa. Jokainen oppilas haluaa kokea itsensä tärkeäksi! 

ASKEL 4

Ylläpidä hyvää oppilas-opettajasuhdetta ja turvallista luokkailmapiiriä lukuvuoden ympäri. Tarjoa oppilaille tukea sekä anna heille mahdollisuus reflektoida tunteitaan ja ajatteluaan. Osoita oppilaille iloa ja kiintymystä sekä huomioi yksilölliset tarpeet positiivisella tavalla. Kannusta oppilaita olemaan kunnioittavia ja kannustavia myös toisiaan kohtaan. 

Luottamuksellisella oppilas-opettajasuhteella on kauaskantoisia positiivisia seurauksia. Oppilaat, joilla on hyvä ja luottamuksellinen suhde opettajaansa, ovat todennäköisemmin motivoituneita koulunkäynnistä ja vähemmän poissa koulusta. 

Kiinni
Hyvinvoinnin edistäminen

Oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen kuuluu niin opettajan kuin koulun muidenkin ammattilaisten tehtäviin.

...jatka lukemistaLue lisää

Oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen kuuluu niin opettajan kuin koulun muidenkin ammattilaisten tehtäviin.

Opettaja on ensisijaisesti vastuussa oman ryhmänsä hyvinvoinnin seuraamisesta sekä haasteiden varhaisesta tunnistamisesta. 

Hyvinvointitaitojen harjoittelu ennaltaehkäisee pahoinvointia ja koulupoissaoloja. Ota hyvinvoinnin edistäminen osaksi opetustasi joka päivä! 

  • Harjoittele tunne- ja sosiaalisia taitoja oppitunneilla erilaisten harjoitusten ja pari- tai ryhmätöiden avulla. Tunteista avoimesti puhuminen on tärkeää. Omalla esimerkilläsi osoitat oppilaille, että tunteista saa ja pitää puhua. 
  • Oppilaiden kanssa on hyvä harjoitella myös rentoutumista ja rauhoittumista. Jo muutaman minuutin harjoittelu päivässä voi rauhoittaa oppilaita ja parantaa luokan työrauhaa. 
  • Tue oppilaan itsetuntemusta ja positiivista minäkuvaa. Kun oppilas tunnistaa vahvuuksiaan oppijana, hänen on helpompi vahvistaa myös heikompia ominaisuuksiaan. 
  • Anna positiivista palautetta jokaiselle oppilaalle. 
  • Seuraa oppilaiden hyvinvointia ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Muutokset käytöksessä ovat aina merkki jostakin.
Kiinni
Kouluun kiinnittyminen

Koulun tehtävänä on luoda oppilaalle edellytykset kouluun kiinnittymiselle. Kouluun kiinnittyminen voidaan jakaa 

...jatka lukemistaLue lisää

Koulun tehtävänä on luoda oppilaalle edellytykset kouluun kiinnittymiselle. Kouluun kiinnittyminen voidaan jakaa 

1) emotionaaliseen kiinnittymiseen, eli kouluun liittyviin tunnekokemuksiin,
2) toiminnalliseen kiinnittymiseen, eli aktiiviseen osallisuuteen koulussa sekä
3) kognitiivisen kiinnittymiseen, eli oppimiseen ja koulunkäyntiin panostamiseen. 

Tarkista, toteutuvatko koulussasi keskeiset kouluun kiinnittymisen edellytykset:

Emotionaalinen kiinnittyminen

  • ryhmäyttämiseen ja turvalliseen luokkailmapiiriin panostaminen 
  • turvallinen kasvuympäristö, jossa ei esiinny kiusaamista
  • nivelvaiheen tuki 
  • tunne-, turva- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu osana opetusta 
  • henkilöstön tietoisuus turvallisuuden tunteen vaikutuksesta oppilaiden toimintakyvylle 
  • hyvinvoiva henkilöstö 
  • turvallisten aikuisten näkyminen oppilaille 
  • positiivinen vahvistaminen ja hyvän huomaaminen

Toiminnallinen kiinnittyminen

  • ikä- ja taitotasoisen osallisuuden edistäminen 
  • lasten kuuleminen ja kuunteleminen 
  • itseohjautuvuuden edistäminen oppilaan valmiudet huomioiden. Huom. Itseohjautuva työskentely ei sovi kaikille oppilaille. Oppilaalta ei pidä vaatia liikaa. 
  • oppilaantuntemuksen hyödyntäminen oppituntien sisältöjä suunniteltaessa 

Kognitiivinen kiinnittyminen

  • liiallisen kuormituksen välttäminen 
  • kolmiportaisen tuen oikeanlainen hyödyntäminen
  • joustavuus opintojen etenemisessä ja suunnittelussa
  • itsetunnon tukeminen juuri soveltuvien tehtävien kautta
  • yksilöllistäminen ja siihen tarvittavat resurssit 
  • yksilölliset ja monipuoliset mahdollisuudet osaamisen osoittamiseen 
  • eriyttäminen sekä alas- että ylöspäin 
  • mahdollisuus tukiopetukseen
Kiinni
Turvalliset aikuiset näkyviksi

Turvallisessa kasvu- ja oppimisympäristössä tuetaan oppilaan oppimista ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja moniammatillisesti. 

...jatka lukemistaLue lisää

Turvallisessa kasvu- ja oppimisympäristössä tuetaan oppilaan oppimista ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja moniammatillisesti. 

Oppilaan turvallisuuden tunnetta lisää tieto siitä, että koulussa on turvallisia aikuisia hänen saatavillaan. Tässä tehtävässä jokaisella koulun aikuisella on merkityksellinen rooli.  

Vinkit turvallisten aikuisten näkyväksi tekemiseen: 

“Oppilaille kerrotaan, että kaikista asioista ja tunteista voi puhua.” 

“Koulun aikuiset pysähtyvät oppilaiden asioiden äärellä ja kuuntelevat.” 

“Kouluterveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi voivat esimerkiksi puolen vuoden välein tehdä esittäytymiskierroksen jokaiseen luokkaan. On tärkeää, että oppilaat tietävät, millaisissa asioissa ammattilaiset voivat auttaa.”

“Oppilailta kysytään säännöllisesti, mitä heille kuuluu.” 

“Opiskeluhuollon ammattilaiset voivat jalkautua säännöllisesti oppilaiden pariin. Esimerkiksi välitunnit soveltuvat hyvin tähän tarkoitukseen.”

Kiinni
Lähteet

Ennaltaehkäisyn projektiryhmä. KouluKunnossa-hanke (2021-2022). 

...jatka lukemistaLue lisää

Ennaltaehkäisyn projektiryhmä. KouluKunnossa-hanke (2021-2022). 

Hendron, M. & Kearney, C. A. (2016). School Climate and Student Absenteeism and Internalizing and Externalizing Behavioral Problems. Children & Schools, 38(2), 109–116. 

Kearney, C. A. (2008). School absenteeism and school refusal behavior in youth: A contemporary review. Clinical Psychology Review 28, 451–471.  

Kearney, C. A. & Bensaheb, A. (2006). School Absenteeism and School Refusal Behavior: A Review and Suggestions for School Based Health Professionals. Journal of School Health 76(1).  

Kearney. C. A. (2016). Managing School Absenteeism at Multiple Tiers: An Evidence-Based and Practical Guide for Professionals.  Oxford University Press. 

Lahtinen, A. & Rantanen, J. (2019). Tunnetaidot opetustyössä.  Opas haastaviin tilanteisiin. PS-kustannus. 

Latvala, J.-M. (2012). Kodin ja koulun yhteistyön tehostaminen.  NMI Bulletin 22(1), 29–41.   

Marlowe, M. J. & Hayden, T. (2012). Teaching Children Who Are Hard to Reach: Relationship-Driven Classroom Practice. SAGE Publications. 

Määttä, M., Pelkonen, J., Lehtisare, S. & Määttä, M. (2020).  Kouluakäymättömyys Suomessa. Vaativan erityisen tuen VIP-verkoston tilannekartoitus. Opetushallitus.  

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014:96.  

Opetushallitus. (2021). Sosiaalinen turvallisuus. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/sosiaalinen-turvallisuus  

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2012). Perusopetuksen laatukriteerit. Perusopetuksen, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29. Opetus- ja kulttuuriministeriö, koulutuspolitiikan osasto.  

Puustjärvi, A. & Luoma, I. (2019). ”Mutta onko tämä lapsi koulukuntoinen?” Koulunkäyntikyvyn arviointi ja tukeminen. Lääkärilehti 3/2019, 114–120. 

Rimm-Kaufman, S. & Sandilos, L. (2018). Improving Students’ Relationships with Teachers to Provide Essential Supports for Learning.  Positive relationships can also help a student develop socially.  American Psychology Association.  

Sergejeff, J., Pilbacka-Rönkä., T. & Mantila, H. (2019). Koulua käymättömät oppilaat. Pieni opas koulunkäynnin tueksi. Tuuve- ja Monni Online -hankkeet. 

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2021). Palvelut perheille.  https://stm.fi/palvelut-perheille  

Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. (2017). Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta löytämään luonteenvahvuutensa. (2. painos). PS-kustannus. 

Wang, M.-T. & Degol, J. (2014). Staying Engaged: Knowledge and Research Needs in Student Engagement. Child Development Perspectives 8(3), 137–143.

Kiinni
KouluKunnossa yhdessä!

Hyvinvoinnin vuosikello on opettajien käyttöön suunniteltu työväline, joka auttaa kiinnittämään huomiota oppilaiden hyvinvointiin koko lukuvuoden ajan.

Vuosikello jakaantuu kymmeneen eri teemaan, joista jokaiseen löytyy monipuolisia harjoituksia eri luokka-asteille. Vuosikelloon koottujen harjoitusten tavoitteena on edistää koululaisten hyvinvointia sekä kouluun kiinnittymistä.

 

Aamunavaukset

YOUTUBE

Hyvinvoinnin
aamunavaukset.

Käyttöohje aamunavauksiin

YOUTUBE

Täältä näet miten aamunavauksia
voit hyödyntää työssäsi.

KouluKunnossa
Yhdessä.pdf

KouluKunnossa -hankkeen
hyvinvoinnin vuosikelloon
perustuva julkaisu
tulostettavassa
muodossa.

Hyvinvoinnin
vuosikellon POHJA.pdf

KouluKunnossa -hankkeen
hyvinvoinnin vuosikelloon
liittyvä pohja
tulostettavassa
muodossa.

 

TEEMAT

Havainnoi, haastattele, pysähdy

Oppilaat, joilla on ongelmallinen määrä koulupoissaoloja, eivät ole yhtenäinen ryhmä. Ulospäin voi näkyä esimerkiksi masennusta,

...jatka lukemistaLue lisää

Oppilaat, joilla on ongelmallinen määrä koulupoissaoloja, eivät ole yhtenäinen ryhmä. Ulospäin voi näkyä esimerkiksi masennusta, ahdistusta tai käytöshäiriöitä.

Poissaoloihin puuttuminen alkaa pirstaloituneen tiedon koostamisella: Mikä toimii, mistä on apua, mikä ylläpitää ongelmaa, mikä on suurin haaste? 

Poissaoloihin puuttumisen ensiaskeleet: 

  • Keskustele lapsen kanssa.
  • Keskustele huoltajien kanssa.
  • Hyödynnä kartoituslomakkeita taustasyiden selvittämiseen (esim. ISAP ja SRAS-R).
  • Tarkista pedagogisten tukitoimien tarve.
  • Konsultoi muita ammattilaisia.
  • Selvitä, tarvitaanko oppilashuollon palveluita.
  • Seuraa entistä tiiviimmin poissaoloja.
  • Tee toimintasuunnitelma.
Kiinni
Kohtaa oppilas ja keskustele hänen kanssaan

Oppilaalle tulee antaa mahdollisuus omin sanoin kertoa poissaolotilanteestaan.

...jatka lukemistaLue lisää

Oppilaalle tulee antaa mahdollisuus omin sanoin kertoa poissaolotilanteestaan.

Tarkoituksena on selvittää oppilaan näkemys asiaan syyttämättä tai syyllistämättä häntä tilanteesta.  Oppilaan voi olla vaikea kertoa suoraan syytä poissaoloihin.  Turvallinen ilmapiiri ja uteliaan avoin lähestyminen voivat johdattaa oikeille jäljille.  

Kysymyksiä keskustelun tueksi: 

  • Miltä koulunkäynti tuntuu?
  • Onko koulussa jokin asia, joka voitaisiin tehdä toisella tavalla? Entä kotona?
  • Onko oppilas huolissaan jostakin asiasta?
  • Mitä oppilas tekee kotona poissaolopäivinä?
  • Onko kouluun lähdössä tai koulussa jokin asia, joka jännittää tai ahdistaa?
  • Miten oppilas haluaisi asioiden olevan tai miten ongelma voitaisiin ratkaista?
  • Onko koulussa opettaja tai joku muu aikuinen, jonka puoleen oppilas voi halutessaan kääntyä?
  • Keskustele oppilaan kanssa kartoituskyselyiden täyttämisestä. 

Hyvän oppilas-opettajasuhteen merkitys korostuu entisestään poissaolojen lisääntyessä. Kiinnitä tässä vaiheessa erityistä huomiota oppilaan kouluun kiinnittymiseen ja vaali läsnäoloa. 

Kiinni
Keskustele poissaoloista huoltajan kanssa

Ota yhteyttä huoltajaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa oppilaan poissaoloihin liittyen.

...jatka lukemistaLue lisää

Ota yhteyttä huoltajaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa oppilaan poissaoloihin liittyen.

Huoltajan kanssa on hyvä keskustella kokonaisvaltaisesti oppilaan tilanteesta ja miettiä, onko koulussa tai kotona asioita, joita voitaisiin tehdä eri tavalla.  Huoltajan kohtaaminen ja kuuleminen on perusta yhteistyölle ja luottamuksen syntymiselle. 

KESKUSTELE NÄISTÄ: 

  • Käy läpi poissaolojen ja myöhästelyjen määrä.
  • Kerro, mikä sujuu koulussa, mikä vaatii harjoittelua: kouluuntulo/kotiinlähtö, ruokailu, välitunnit, oppitunnit, siirtymätilanteet, kännykkäpelit ja some, ryhmässä toimiminen, mieliala, oppiminen.
  • Kysy, mitä oppilaalle kuuluu ja miten arki sujuu: mieliala ja käyttäytyminen, vapaa-aika, läksyt, vuorokausirytmi, syöminen, pelaaminen.
  • Onko koulussa jotakin sellaista, jolla voisi olla merkitystä oppilaan voinnille ja joka tulisi huomioida toiminnassa? Esimerkiksi kiusaaminen, opetusryhmän levottomuus, vaihtuvat sijaiset, ilmapiiri.
  • Entä vapaa-ajalla? Esimerkiksi kiusaaminen vapaa-ajalla tai netissä, vanhemman vakava stressi, vanhemman sairastuminen, kodin ilmapiiri.
  • Onko huoltajalla huoli? Entä sinulla?
  • Tarvitaanko tilanteessa apua tai tukea oppilashuollosta/ muilta tahoilta? Onko perheellä jo olemassa kontakti muihin tahoihin? 

 VINKKAA HUOLTAJALLE 

  • Pidä kiinni arkirytmistä ja rutiineista, vaikka lapsi tai nuori ei menisikään kouluun: herätys aamulla, ruokailuajat, koulutehtävien ja läksyjen teko päivän aikana.  
  • Tunnista kotiin jäämistä edesauttavia palkintoja ja pyri vähentämään niitä. Saako lapsi tai nuori nukkua pidempään tai pelata? Saako hän vanhemman täyden huomion?  
  • Vaikka aamulla olisi vaikeaa, kouluun tullaan myöhässä tai sovitusti jollekin tietylle oppitunnille. 
  • Poissaolot lisääntyvät usein vaivihkaa. Mitä enemmän oppilas on poissa koulusta, sitä vaikeampaa kouluun paluu on. Pysy vanhempana lujana mutta ystävällisenä: vaadi lapselta koulunkäyntiä.  
  • Huoltaja voi omalla toiminnallaan vahvistaa lapsen uskoa itseensä ja siihen, että hän pystyy kohtaamaan hankalia tunteita. Sen sijaan välttely vain lisää pelkoa ja ahdistusta.  
  • Ole johdonmukainen ja systemaattinen, jos palkitset.
  • Älä luovuta!  
Kiinni
Hyödynnä muiden osaamista – konsultoi

Poissaolotilanteissa ei tule jäädä yksin asian kanssa, vaan kysy neuvoa ja apua muilta ammattilaisilta. 

...jatka lukemistaLue lisää

Poissaolotilanteissa ei tule jäädä yksin asian kanssa, vaan kysy neuvoa ja apua muilta ammattilaisilta. 

Opettaja saa keskustella oppilaan asioista muiden opettajien ja niiden asiantuntijoiden kanssa, joiden työtehtäviin oppilaan koulunkäynnin tukeminen liittyy. Keskustelussa käydään läpi asiat, jotka ovat tarpeellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen suunnittelussa ja käytännön toteuttamisessa. 

Konsultaatio on aina yhteistä keskustelua, jonka tarkoituksena on selventää käsitystä tietystä asiasta. Kukin konsultaatioon osallistuva henkilö tuo keskusteluun omaa osaamistaan, tietoja ja näkemyksiään tilanteesta. Konsultoida voi myös anonyymisti. 

Poissaolotilanteissa voi olla tarpeen konsultoida tai tehdä yhteistyötä useamman toimijan kanssa, jotta kokonaisuus saadaan kartoitettua ja mietittyä tahot, joita oppilas tarvitsee ympärilleen.  

Tarvittaessa kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä oppilaan tueksi. 

Konsultoi tai kysy neuvoa esimerkiksi seuraavilta tahoilta: 

  • opettajat
  • erityisopettaja
  • koulukuraattori tai -psykologi
  • matalan kynnyksen perhepalvelut (esim. perhekeskuspalvelut)
  • lastensuojelu
  • kouluterveydenhuolto
  • lapsen mahdollinen hoitotaho (esim. lasten psykiatria) 
Kiinni
Toimintasuunnitelma

Kartoituksen jälkeen tehdään kirjallinen suunnitelma yhdessä niiden henkilöiden kanssa, jotka ovat mukana lapsen tilanteessa.

...jatka lukemistaLue lisää

Kartoituksen jälkeen tehdään kirjallinen suunnitelma yhdessä niiden henkilöiden kanssa, jotka ovat mukana lapsen tilanteessa.

Toimintasuunnitelma edellyttää, että poissaolojen taustasyitä on selvitetty ja lapsen tilanteesta on saatu kokonaiskuva. Suunnitelmaan valittavien tukitoimien tulee kohdistua poissaolojen taustalla oleviin syihin. Sovituista tukitoimista ja järjestelyistä tiedotetaan tarvittavia henkilöitä.  

Huomioi nämä asiat toimintasuunnitelmassa: 

Mitkä ovat lapsen vahvuudet? Mikä sujuu? Usein esteitä voi poistaa vahvistamalla sitä, mikä jo toimii.   

Onko oppilaan poissaoloissa toistuva kaava (esim. aina sama oppiaine tai viikonpäivä, kokeet tai arviointitilanteet, retket)? Miten tilanteisiin voitaisiin varautua ja helpottaa lapsen osallistumista? 

Valittaako oppilas jatkuvista fyysisistä oireista, esim. vatsakivusta tai päänsärystä? Tällöin on hyvä ohjata kouluterveydenhuoltoon, sillä somaattiset sairaudet tulee sulkea taustalta pois.  

Tarkistetaan koulun tukitoimet kriittisellä silmällä: Ovatko ne riittävät ja toimivat? Jos eivät, miksi eivät ole? Mitä voisi kokeilla? 

Oppimisvaikeudet ovat yksi riskitekijä poissaoloihin. Varmista, ettei kyseessä ole huomaamatta jäänyt oppimisvaikeus, joka hankaloittaa koulunkäyntiä. 

Tarkkaile lasta eri tilanteissa ja kysy kollegoilta havaintoja heidän oppitunneiltaan. 

Varmistu siitä, ettei ole kyse kiusaamisesta. Kiusaamiseen tulee puuttua välittömästi. 

Ketkä ovat oikeat henkilöt auttamaan oppilasta? Tarvitaanko esim. kuraattoria tai koulupsykologia? Onko oppilaalla jo kontakti muualle?  

Millaisia järjestelyjä oppilaan kouluun tulon ja läsnäolon helpottamiseksi voidaan tehdä? Helpottaako oppilasta, jos aikuinen on aamuisin vastassa sovitussa paikassa ja iltapäivällä vielä sanomassa heipat? Voidaanko ryhmässä tehdä toimenpiteitä koulunkäynnin helpottamiseksi? 

Tee tarvittaessa yhteydenotto tuen tarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoitus.

Kiinni
Lastensuojeluilmoituksen tekeminen on osa huolenpitoa

Mikäli koulun tukitoimet ja seurantapalaverit eivät auta ja poissaoloja kaikesta huolimatta kertyy,

...jatka lukemistaLue lisää

Mikäli koulun tukitoimet ja seurantapalaverit eivät auta ja poissaoloja kaikesta huolimatta kertyy, tehdään joko matalan kynnyksen sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto tuen tarpeen arvioimiseksi tai tarpeen mukaan lastensuojeluilmoitus.  

Ennen yhteydenoton tai lastensuojeluilmoituksen tekemistä:

  • Koulu on selvittänyt poissaolojen syitä omalta osaltaan.
  • Oppilaalle on tarjottu koulun tukitoimia monipuolisesti. 
  • Perheen kanssa keskustellaan yhteydenotosta tai lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. Sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto tehdään aina yhteistyössä perheen kanssa.  

Yhteydenoton tai lastensuojeluilmoituksen tekeminen: 

  • Hyvä ilmoitus on informatiivinen, ja huoli on selkeästi ilmaistu.  
  • Ilmoituksessa tulevat esiin seuraavat asiat: 
    • lapsen/perheen kokonaistilanne 
    • koulussa tehdyt poissaolokartoitukset ja tukitoimet • huoltajien kanssa tehty yhteistyö
    • mikä huoli sinulla on tilanteessa
    • mitä tarpeita lapsella/perheellä mahdollisesti on  omat yhteystietosi
  • Voit kirjata ilmoitukseen toiveen yhteisestä tapaamisesta, jotta tilanteesta voidaan keskustella yhdessä. 

Ilmoitus tulee tehdä viipymättä, kiireellisyyden arvioivat sosiaalihuollon ammattilaiset. Voit etukäteen konsultoida perhepalveluja tai lastensuojelua kertomatta lapsen henkilöllisyyttä.  

Tee ilmoitus, vaikka arvelisit jonkun muun jo tehneen ilmoituksen. Ilmoitus tulee tehdä, vaikka  tietäisit, että lapsella on jo lastensuojelun tai sosiaalihuoltolain mukainen asiakkuus. Uusi ilmoitus tai useat ilmoitukset auttavat näkemään kokonaistilanteen paremmin. Mieluummin yksi ilmoitus enemmän kuin vähemmän. 

Olet velvoitettu tekemään lastensuojeluilmoituksen, jos olet tehtävässäsi saanut tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä, jos oppilas jatkuvasti laiminlyö koulunkäyntiä.  

Ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen sosiaalihuollon ammattilainen ottaa huoltajaan yhteyttä ja arvioi yhdessä huoltajan kanssa, onko tarpeen tehdä palvelutarpeen arviointi. Jos lapsella on jo asiakkuus, ilmoituksen sisältö käsitellään yhdessä perheen kanssa.

Kiinni
Poissaolotyypit

Poissaolojen taustalta on tunnistettu neljä erilaista poissaolotyyppiä:

...jatka lukemistaLue lisää

Poissaolojen taustalta on tunnistettu neljä erilaista poissaolotyyppiä:

KOULUKIELTÄYTYJÄ

 

  • vastustaa tai kieltäytyy kouluun menemisestä
  • viettää useimmiten koulupäivän kotona
  • reagoi kielteisesti, esim. fyysiset oireet, ahdistus, raivokohtaus, alakuloisuus
  • huoltajat ovat yleensä tietoisia poissaolosta
  • taustalla esimerkiksi oppimisvaikeudet, kiusaaminen, ahdistus, masennus 

 

KOULUSTAVETÄYTYJÄ

 

  • jää kotiin perheeseen tai vanhempiin liittyvistä syistä
  • voi kokea, että hänen pitää huolehtia sisaruksistaan tai vanhemmistaan, esimerkiksi vanhemman päihde- tai mielenterveysongelman vuoksi
  • vanhempi ei koe koulunkäyntiä tärkeänä
  • poissaolo on vanhemmilla tiedossa
  • koulunkäynnin rajoittaminen vanhempien taholta voi olla tahallista tai tahatonta

 

LINTSAAJA

 

  • piilottaa ainakin alkuun käyttäytymistään vanhemmiltaan
  • luvatta poissa koulusta tai tunnilta
  • viettää usein koulupäivän kodin ulkopuolella, jossain missä on mielenkiintoisempaa tekemistä
  • taustalla usein epäsosiaalista toimintaa, esim. päihteet, rikollisuus, käytösoireet

 

KOULUYMPÄRISTÖSTÄ POISSULJETTU

 

  • koulun aiheuttamaa poissaoloa
  • esimerkiksi koulupäivän keskeyttäminen tai koulunkäyntioikeuden rajaaminen, silloin kun koulu ei pysty tarjoamaan riittävää tukea
  • taustalla ovat usein vaikeat käytökseen ja tunnesäätelyyn liittyvät haasteet
Kiinni
Koulupoissaoloja ylläpitävä toiminta

Poissaoloja voidaan tarkastella myös sen mukaan, mikä toiminta ylläpitää koulua käymättömyyttä.

...jatka lukemistaLue lisää

Poissaoloja voidaan tarkastella myös sen mukaan, mikä toiminta ylläpitää koulua käymättömyyttä.

Toimintaa ylläpitää joko negatiivinen tai positiivinen vahvistaminen. Taustatekijän selvittäminen on tärkeää, jotta voidaan puuttua oikealla tavalla poissaoloon. Usein yksi taustatekijä on vahvempi kuin muut. 

  1. Tarve välttää kouluun liittyviä, kielteisiä tunnetiloja (esim. koulun piha, bussimatka, tunnit) tai yleisesti ahdistunut olo. 
  2. Tarve välttää kouluun liittyviä epämiellyttäviä sosiaalisia ja/ tai arviointitilanteita (esim. vastaaminen tunnilla, kiusaaminen, ulkopuolelle jääminen). 

Välttelemällä itselleen epämiellyttävää toimintaa lapsi/nuori saa tunneperäistä helpotusta. Koettu helpotus lisääkin todennäköisyyttä, että käytös toistuu. Tällöin on kyse negatiivisesta vahvistamisesta. 

  1. Tarve hakea huomiota läheisiltä, usein omalta vanhemmalta (esim. eroahdistus, halu olla vanhemman kanssa tai huolehtia vanhemmasta). 
  2. Tarve hakea tuntuvasti palkitsevia tilanteita koulun ulkopuolelta (esim. pelaaminen, nukkuminen, kavereiden kanssa hengaaminen, rikollinen toiminta). 

Lapsen/nuoren saama palkinto koulua välttäessä vahvistaa käytöstä ja sen todennäköisyyttä, että käytös toistuu. Tällöin on  kyse positiivisesta vahvistamisesta.

Kiinni
Ratkaisukeskeisyys

Ratkaisukeskeisellä lähestymistavalla ei ole tarkoitus tarjota omia valmiita ratkaisuja, vaan löytää keskustelun kautta tavoitteita, 

...jatka lukemistaLue lisää

Ratkaisukeskeisellä lähestymistavalla ei ole tarkoitus tarjota omia valmiita ratkaisuja, vaan löytää keskustelun kautta tavoitteita, joihin oppilas voi sitoutua. On tärkeä tunnistaa ja vahvistaa oppilaan voimavaroja ja vahvuuksia sekä ylläpitää toiveikkuutta ja suunnata katse tulevaisuuteen. Aina ongelmia ei voida täysin ratkaista, mutta voidaan keksiä keinoja, joilla ongelmaa on helpompi sietää.

Tarkoituksena on vahvistaa sitä, mikä jo toimii sekä tehdä pieni muutos siihen, mikä ei toimi. Harvemmin kaikkea saadaan yhdellä kerralla kuntoon, joten on hyvä edetä pienin askelin. Muista myös, että asiat, jotka ovat synnyttäneet ongelman, harvoin ratkaisevat sitä. 

Koulusta poimittua:  

Poissaoloihin puuttuessa pidetään pääpaino tulevaisuudessa, eikä vatvota niinkään menneitä tai jäädä kiinni siihen, mikä on aiemmin mennyt pieleen. Millaisena haluaisit nähdä tulevaisuutesi? Miten haluaisit ratkaista jatkossa haastavan tilanteen, jos sellainen tulee? 

Kiinni
Huomioi ja vahvista hyvää

Vaikka puututaan poissaoloihin, on hyvä pitää läsnäolo ja pienetkin onnistumiset keskiössä.

...jatka lukemistaLue lisää

Vaikka puututaan poissaoloihin, on hyvä pitää läsnäolo ja pienetkin onnistumiset keskiössä.

Jatkuva keskittyminen poissaoloihin luo negatiivisen kehän ja voi lannistaa oppi lasta, sillä hän kokee jatkuvasti epäonnistuneensa. Iloitse oppilaan läsnäolosta ja rakenna yhteyttä oppilaaseen pienillä huomionosoituksilla. Paikallaolo on usein jo iso voitto, ja silloin voi olla tarpeen antaa hieman siimaa koulupäivän aikana. 

Koulusta poimittu toimiva käytäntö: Henkilökunnan kanssa on sovittu, että myöhästelevää tai kroonisesti koulusta poissa olevaa oppilasta ei toruta, kun hän tulee kouluun. Sen sijaan hänet otetaan lämpimästi vastaan ja tuodaan esille, että on hienoa, kun hän tuli kouluun.

”En haluaisi, että aina ekana kysytään, miksi olin poissa.” – yläkoulun oppilas

Kiinni
Koulupoissaolojen oireet ja syyt -kartoituslomake (ISAP)

ISAP tulee sanoista Inventory of School Attendance Problems.  ISAP on kartoituslomake,

...jatka lukemistaLue lisää

ISAP tulee sanoista Inventory of School Attendance Problems.  ISAP on kartoituslomake, jolla pyritään selvittämään koulupoissaolojen taustalla olevia syitä. Kartoitusta voi käyttää jo silloin, kun huoli poissaolojen lisääntymisestä herää.

  • Tarkoitettu 11–18-vuotiaille. 
  • Varsinkin nuorempien ja tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa kannattaa kartoitus täyttää yhdessä aikuisen kanssa keskustellen.  
  • Voi tarvittaessa täyttää useammassa osassa. 
  • Voi täyttää sähköisenä.  

Kartoitus koostuu yleisistä kysymyksistä sekä 48 väittämästä.  Jokaisen väittämän kohdalla oppilas merkitsee ensin, kuinka hyvin väittämä sopii häneen ja toiseksi, miten paljon kyseessä oleva asia vaikuttaa koulusta poissaoloon. Kartoitus ryhmittelee poissaolojen taustalla olevat syyt 13 luokkaan. Kartoituksen tuloksista keskustellaan yhdessä lapsen/nuoren ja huoltajan sekä tarvittaessa monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa.  

ISAP-kartoitus ryhmittelee  poissaolojen taustasyyt 13 luokkaan:

aggressiivisuus, vastenmielisyys tiettyä koulua kohtaan, eroahdistus, ongelmat perheessä, esiintymisjännitys, sosiaalisten tilanteiden pelko, fyysiset oireet, kiinnostumattomuus koulusta, ongelmat koulukaverien kanssa, ongelmat opettajien kanssa, avoimen paikan pelko/paniikki, ongelmat vanhempien kanssa, masennus

 

Linkki
ISAP-kyselyyn

Kysely avautuu omalle
sivulleen ja sen
voi täyttää sähköisesti.

Kiinni
Koulupoissaolokysely (SRAS-R)

SRAS-R tulee sanoista School Refusal Assessment Scale – Revised. SRAS-R antaa tietoa poissaolojen

...jatka lukemistaLue lisää

SRAS-R tulee sanoista School Refusal Assessment Scale – Revised. SRAS-R antaa tietoa poissaolojen taustalla olevasta toiminnasta, eli taustatekijästä.

  • Lapselle ja huoltajalle omat lomakkeet. 
  • Kyselyä voit käyttää kaikenikäisten oppilaiden kanssa. 
  • Varsinkin nuorempien ja tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa kannattaa kartoitus täyttää yhdessä aikuisen kanssa keskustellen ja havainnollistaa vastausasteikko kuvallisesti. 
  • Kyselyn avulla saadaan tietoa siitä, mikä tekijä taustalla vaikuttaa, eli mitä tarvetta tai toimintaa poissaolo täyttää. Sama puuttumisen keino voi yhdessä tilanteessa auttaa eteenpäin ja toisessa pahentaa ongelmaa. Tämän vuoksi taustatekijän selvittäminen on tärkeää.

Koulupoissaolokysely luokittelee taustatekijät neljään ryhmään (lue lisää täältä):  

  • Tarve välttää kouluun liittyviä, kielteisiä tunnetiloja (ahdistuneisuus, masentuneisuus).
  • Tarve hakea tuntuvasti palkitsevia tilanteita koulun ulkopuolelta.
  • Tarve välttää kouluun liittyviä epämiellyttäviä sosiaalisia ja/tai arviointitilanteita.
  • Tarve hakea huomiota läheisiltä.

 

Linkki
lapsen SRAS-R-kyselyyn

Tulostettava kysely avautuu
omalle sivulleen.

Linkki
vanhempien SRAS-R-kyselyyn

Tulostettava kysely avautuu
omalle sivulleen.

 

Linkki SRAS-R:n
arviointiohjeisiin

Tulostettavat ohjeet avautuu
omalle sivulleen.

 

Kiinni
Koulunkäyntikyvyn arviointiseula

Matalan kynnyksen arviointiseula on tarkoitettu käytettäväksi tilanteissa, joissa on huoli oppilaan koulunkäynnistä

...jatka lukemistaLue lisää

Matalan kynnyksen arviointiseula on tarkoitettu käytettäväksi tilanteissa, joissa on huoli oppilaan koulunkäynnistä ja koulunkäyntikyvystä. Arviointiseula auttaa hahmottamaan oppilaan tilannetta ja osoittaa mistä asioista on suurin huoli. Arviointiseula kertoo suuntaa antavasti, onko koulunkäyntikyky uhattuna ja millä alueella oppilaan koulunkäyntikykyä tulee vahvistaa. Käytä arviointiseulaa tukena, kun arvioit miten oppilaan tilanteessa tulisi edetä.

  • Helppokäyttöinen 
  • Anonyymi ja ilman rekisteröitymistä toimiva arviointiseula. 
  • Ei henkilötietojen käsittelyä.  
  • Seulan voi täyttää lapsen tilanteesta huolissaan oleva ammattilainen tai oppilaan huoltaja. Mahdollisuuksien mukaan seulan voi täyttää oppilaan ja hänen huoltajiensa sekä mahdollisten muiden tarpeellisten yhteistyötahojen kanssa.

Koulunkäyntikyvyn arviointiseulassa on kuusi osa-aluetta: vuorovaikutus, koulunkäynti, opiskelutaidot, koulunkäynnin tuki ja hyvinvointi, elintavat ja elämäntilanne sekä fyysinen ja psyykkinen opiskeluympäristö.

Linkki arviointiseulaan

Kiinni
Poissaolojen kehittymisen jatkumo

Koulupoissaolot kehittyvät usein jatkumona. Ennen kuin poissaolo näkyy koulussa,

...jatka lukemistaLue lisää

Koulupoissaolot kehittyvät usein jatkumona. Ennen kuin poissaolo näkyy koulussa, on useimmiten kotona näkynyt poissaoloja ennakoivaa käytöstä. Poissaoloihin tulee tarttua heti ja pysäyttää tilanne. Mitä pidemmälle tilanne etenee, sitä vaikeammaksi tulee paluu säännölliseen koulunkäyntiin.

 

Kiinni
Lähteet

Gentle-Genitty, C., Taylor, J. & Renguette, C. (2020). A Change in the Frame: From Absenteeism to Attendance. Frontiers in Education 4:161, 1–6. 

...jatka lukemistaLue lisää

Gentle-Genitty, C., Taylor, J. & Renguette, C. (2020). A Change in the Frame: From Absenteeism to Attendance. Frontiers in Education 4:161, 1–6. 

Heyne, D., Gren-Landell, M., Melvin, G. & Gentle-Genitty, C. (2019).  Differentiation between school attendance problems: Why and how? Cognitive and Behavioral Practice, 26(1), 8–34. 

Kearney, C. A. (2007). Forms and functions of school refusal behavior in youth: an empirical analysis of absenteeism severity.  Journal of Child Psychology and Psychiatry, 48(1), 53–61.  

Kearney, C. A. (2008). School absenteeism and school refusal behavior in youth: A contemporary review. Clinical Psychology Review 28, 451–471.  

Koulupoissaolo.fi. (2021). Koulupoissaolojen kartoitukseen.  Koulupoissaolojen oireet ja syyt (ISAP).  

Mieli ry. (2021). Lapset puheeksi -lokikirjat. www.mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/lapset-puheeksi-lokikirjat/  

Määttä, M., Pelkonen, J., Lehtisare, S. & Määttä, M. (2020). Kouluakäymättömyys Suomessa. Vaativan erityisen tuen VIP-verkoston tilannekartoitus. Opetushallitus.  

Opetushallitus. (2021). Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto. www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppimisen-ja koulunkaynnin-tuki-ja-oppilashuolto 

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri. (2021). Koulunkäyntikyvyn arviointiseula. www.koulu.toimintakykyarvio.fi  

Socca – Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. (2021).  Koulupoissaolokysely SRAS-R, versiot Lapsi/nuori ja Vanhemmat.  Arviointiohje. 

Sergejeff, J. & Palmu, I. (2021). Sitouttava kouluyhteisötyö kouluun kiinnittymisen ja poissaolojen ehkäisyn tukena.  [Seminaariesitys]. 

Thastum, M., Arendt, K. & Kjerholt, C. (2021). Back2School –  Interventio-opas lasten koulupoissaoloihin. CEBU – Psykologisk Institut, Aarhus Universitet. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2021). Lastensuojelun käsikirja.  www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja  

Varhaisen puuttumisen ja vahvan tuen projektiryhmä. KouluKunnossa-hanke (2021–2022).

Kiinni
Ylläpidä yhteyttä poissaolevaan oppilaaseen

Koulun tehtävänä on pitää yhteyttä oppilaaseen sekä huoltajiin. Yhteydenpito suoraan poissaolevan oppilaan kanssa

...jatka lukemistaLue lisää

Koulun tehtävänä on pitää yhteyttä oppilaaseen sekä huoltajiin. Yhteydenpito suoraan poissaolevan oppilaan kanssa on tärkeää. 

Koulusta poissa ollut oppilas saattaa miettiä, kaipaako kukaan häntä koulussa tai muistetaanko häntä. Opettajan tai muun koulun aikuisen säännöllinen yhteydenpito oppilaaseen ylläpitää yhteyttä ja sitouttaa oppilasta koulunkäyntiin. Vaikka oppilas ei vastaisikaan viesteihin, viesti on hänelle tärkeä muistutus siitä, että häntä kaivataan ja hänen koulunkäyntiään pidetään tärkeänä. Viestien ei tarvitse olla pitkiä, yksinkertainen kuulumisten kysyminen tai kertominen riittää.  

 

Oppilaan kouluun paluuta helpottaa, kun hänellä on ollut säännöllinen yhteys kouluun ja nimettyyn aikuiseen tai koulun tuki henkilöön. Tämä henkilö voi ottaa vastaan oppilaan hänen palatessaan kouluun sekä seurata koulupäivän sujumista. On tärkeää, että oppilaalla on tieto, kenen puoleen kääntyä ongelmatilanteessa.  

Kiinni
Yhteistyö huoltajien kanssa

Paljon poissa olevan oppilaan kohdalla säännöllinen, tiivis yhteydenpito kotiin on tärkeää.

...jatka lukemistaLue lisää

Paljon poissa olevan oppilaan kohdalla säännöllinen, tiivis yhteydenpito kotiin on tärkeää.

Yhteistyöhön on hyvä asennoitua avoimin mielin. Syyllisiä ei etsitä, vaan pyritään löytämään ratkaisuja, joilla päästään eteenpäin. Tämä on hyvä perusta luottamuksen syntymiselle kodin ja koulun välillä. Yhdessä luodaan selkeät, yhteiset odotukset ja toimintasuunnitelma.  

Keskustelun ja ideoinnin avulla sovitaan, mitä asioita koulussa sekä kotona voidaan tehdä toisin oppilaan koulunkäynnin tukemiseksi ja helpottamiseksi. Perheen kanssa keskustellaan, millaista apua ja tukea he voisivat tarvita koulun tarjoaman tuen lisäksi. Näitä ovat esimerkiksi psykiatriset palvelut, perhepalvelut sekä lastensuojelu.  

Muista myös tehdä tarvittaessa sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto tuen tarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoitus yhteistyössä huoltajan kanssa. 

 Rohkaise vanhempaa ja oppilasta, tästä selvitään yhdessä!

Kiinni
Yhteistyö muiden tahojen kanssa

Verkostotyön onnistumisen kannalta aktiivinen ja säännöllinen yhteydenpito eri toimijoiden välillä sekä

...jatka lukemistaLue lisää

Verkostotyön onnistumisen kannalta aktiivinen ja säännöllinen yhteydenpito eri toimijoiden välillä sekä selkeä rooli- ja vastuunjako ovat ensiarvoisen tärkeitä. Vaikeat poissaolot vaativat säännöllistä verkoston kokoontumista sekä konkreettisia toimia, joihin sovitaan vastuuhenkilöt. Näitä toimia voivat esimerkiksi olla erilaiset interventiot.  

Verkostopalaverit ovat yhteistä sopimista varten. Kenellekään ei tulisi olla valmiita ratkaisuja verkostopalaveriin mennessä, vaan ratkaisuja haetaan avoimesti hyödyntäen jokaisen asiantuntijuutta. 

Yhteistyötä tehdessä on tärkeää pitää oppilas toiminnan keskiössä ja varmistaa hänen äänensä kuuluminen. Oppilas motivoituu paremmin pitämään kiinni sopimuksista, kun häntä on kuultu ja hän on päässyt vaikuttamaan. Oppilaan ja hänen perheensä kanssa on hyvä valmistautua verkoston tapaamisiin. Etukäteen voidaan miettiä, mitkä asiat ovat tärkeitä ja kirjata ne ylös. Tällöin kyseiset asiat tulevat varmasti käsiteltyä tapaamisella. 

Yhteistyö erityisesti psykiatrian ja lastensuojelun kanssa korostuu vaikeissa poissaolotilanteissa. 

Kiinni
Vastuuhenkilö oppilaan asioissa

 Viimeistään nyt on tärkeää sopia, kuka toimii oppilaan asioissa vastuuhenkilönä sekä tehdä toimintasuunnitelma.

...jatka lukemistaLue lisää

 Viimeistään nyt on tärkeää sopia, kuka toimii oppilaan asioissa vastuuhenkilönä sekä tehdä toimintasuunnitelma.

Vastuuhenkilö vastaa oppilaan asioista sekä koordinoi tilannetta huoltajien ja verkoston kanssa. Vastuuhenkilöllä on aina kokonaiskuva oppilaan asioista, ja hän toimii linkkinä eri toimijoiden välillä. Tämä selkeyttää yhteydenpitoa huoltajille sekä muille verkoston jäsenille. 

Vastuuhenkilö seuraa toimintasuunnitelman ja sen tavoitteiden toteutumista. Kun lapsen asioissa on mukana useampia toimijoita, tulee kaikilla olla tieto, kuka vastaa mistäkin asiasta.  

Suunnitelmaan tulee olla selkeästi kirjattuna 

  • tavoitteet (selkeä, konkreettinen, pilkottu pieneksi, realistinen)
  • sovitut asiat
  • mitä tehdään
  • kuka tekee
  • kenen vastuulla
  • miten ja kuka seuraa asioiden etenemistä 
Kiinni
Yksilölliset ratkaisut kouluun paluun tukemiseksi

Poissaolo-ongelmiin ei ole “one size fits all” -ratkaisua. Erilaiset yksilölliset, joustavat ratkaisut ja sopimukset ovat tarpeen.

...jatka lukemistaLue lisää

Poissaolo-ongelmiin ei ole “one size fits all” -ratkaisua. Erilaiset yksilölliset, joustavat ratkaisut ja sopimukset ovat tarpeen.

Kaikkia ei voida toteuttaa, mutta tärkeää on, että oppilas tulee kuulluksi ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa.  

Koulusta poimittua: Ahdistuneiden tai levottomien oppilaiden kanssa voidaan sopia erityisjärjestelyistä. Olotilan ollessa hankala oppilas voi esimerkiksi vetäytyä erilliseen huoneeseen, kuunnella musiikkia tai lähteä ulos koulun alueelle rauhoittumaan. Sopiva, turvallinen tila tai keino riippuu siitä, mikä oppilaalle tuo helpotusta olotilaan. Jokaisen opettajan tulee olla tietoinen järjestelyistä, jotta oppilas voi luottaa siihen, että hän saa toimia sovitun mukaisesti.  

Valitse taistelusi. Alkuun on tärkeintä saada oppilas kouluun. Kun koulussa oleminen alkaa sujua, mietitään, mihin muihin asioihin tartutaan. 

Oppilaan kouluun paluuta suunniteltaessa on hyvä miettiä seuraavia asioita:

  • Mitä esteitä voidaan madaltaa tai poistaa kokonaan? Mitä stressitekijöitä voidaan minimoida?
  • Tarvitaanko asteittaista koulunkäynnin lisäämistä? Oppilas voi esimerkiksi harjoitella ensin koulun
    pihalle tulemista, jonka jälkeen kouluun sisälle ja lopulta luokkaan siirtymistä.
  • Kuka ottaa oppilaan vastaan, kun hän tulee kouluun?
  • Monelle oppilaalle iso este kouluun paluulle on ajatus siitä, ettei hän tiedä, mitä sanoa poissaolon syyksi. Keskustele oppilaan kanssa, toivooko hän, että luokalle ja muille opettajille kerrotaan etukäteen kouluun paluusta. Yhteisesti voidaan sopia, ettei oppilaalta kysytä poissaoloon liittyen. Oppilaan kanssa voi myös harjoitella erilaisia vastausvaihtoehtoja tai vastaamatta jättämistä etukäteen.
  • Jännityksen helpottamiseksi voidaan sopia erityisjärjestelyistä. Selvitä, mitkä asiat jännittävät oppilasta, ja mieti, miten jännitystä voidaan helpottaa. Esimerkiksi jos oppi lasta jännittää tunnilla vastaaminen, sovitaan ettei häneltä alkuun odoteta viittaamista tai vastaamista.
  • Kouluun paluuta voidaan helpottaa pienentämällä koulupäivien tavoitteita. Joskus pelkkä läsnäolo on jo suuri voitto.
  • Kenen vastuulla on tiedottaa kaikkia oppilaan opettajia sovituista erityisjärjestelyistä?
  • Tarvitaanko suunnitelma fyysisten oireiden varalle?
Kiinni
Opetusjärjestelyt oppilaan tukena
  • Kun oppilas palaa poissaolon jälkeen kouluun, on tärkeää huomioida, ettei hänelle anneta isoa määrää koulutehtäviä. 

...jatka lukemistaLue lisää

  • Kun oppilas palaa poissaolon jälkeen kouluun, on tärkeää huomioida, ettei hänelle anneta isoa määrää koulutehtäviä. 
  • Oppilaalle annetaan mahdollisuus monipuoliseen arviointiin ja näyttöön.  
  • Eriyttäminen muistetaan kaikilla tuen tasoilla. 
  • Opettajan antamien ohjeiden mukaisesti joitakin oppiaineita voidaan sopia kotona suoritettaviksi. 
  • Oppilaan koulupäiviä voidaan tilapäisesti lyhentää (POL §18). 

Opiskelun erityiset painoalueet 

  • Poissaolotilanteissa voi olla tarpeen harkita, pitääkö oppiaineiden sisältöä karsia minimiin. 
  • Ensisijainen tavoite on saada oppiaine suoritettua hyväksytysti ja ottaa haltuun opinnoissa etenemisen kannalta välttämättömät sisällöt. 
  • Oppilaan pedagogiseen asiakirjaan eritellään, mitä oppilaan tulee osata hyväksytyn arvosanan (5) saavuttamiseksi. Erittelyn pohjana käytetään valtakunnallista opetussuunnitelmaa. 
  • Edellä kuvatut toimenpiteet on kokeiltava ennen yksilöllistämistä. 
Kiinni
Vuosiluokkiin sitomaton opetus poissaolotilanteissa

Joskus oppilaan on tarpeen edetä oman opinto-ohjelman mukaisesti vuosiluokkiin sitomattomasti.

...jatka lukemistaLue lisää

Joskus oppilaan on tarpeen edetä oman opinto-ohjelman mukaisesti vuosiluokkiin sitomattomasti.

Vuosiluokkiin sitomaton opetus on mahdollista kaikilla kolmiportaisen tuen tasoilla. 

  • Vuosiluokkiin sitomaton opetus (VSOP) mahdollistaa oppilaan voinnin mukaan etenemisen esimerkiksi tilanteessa, jossa oppilaalla on paljon poissaoloja ahdistuneisuuden tai masennuksen vuoksi. 
  • Oppilas etenee omaan tahtiinsa, eli vuosiluokkatasoaan hitaammin tai nopeammin, oman opinto-ohjelman mukaisesti. 
  • Vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen etuna on, että opiskeluryhmä ei vaihdu. Tämä voi olla oppilaalle hyvin merkittävä asia.  
  • Opetussuunnitelman mukainen oppimäärä jaetaan opinto kokonaisuuksiksi. Jokaiselle kokonaisuudelle määritellään tavoitteet ja sisällöt sekä opetuksen tuntimäärä. Näiden pohjalta oppilaalle tehdään oma opinto-ohjelma, johon kirjataan tavoitteet, suoritusjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet. 
  • Oppilas siirtyy aina seuraavalle vuosiluokalle. Hän ei jää luokalleen mahdollisten hylättyjen tai puuttuvien suoritusten vuoksi, vaan jatkaa seuraavana lukuvuonna opintojaan siitä, mihin ne edellisenä vuonna jäivät. Jos koulumenestys on kauttaaltaan hyvin heikkoa, oppilas voidaan jättää vuosiluokalle. 
Kiinni
Poissaolojen kehittymisen jatkumo

Koulupoissaolot kehittyvät usein jatkumona. Ennen kuin poissaolo näkyy koulussa, on useimmiten kotona näkynyt poissaoloja

...jatka lukemistaLue lisää

Koulupoissaolot kehittyvät usein jatkumona. Ennen kuin poissaolo näkyy koulussa, on useimmiten kotona näkynyt poissaoloja ennakoivaa käytöstä. Poissaoloihin tulee tarttua heti ja pysäyttää tilanne. Mitä pidemmälle tilanne etenee, sitä vaikeammaksi tulee paluu säännölliseen koulunkäyntiin.

Kiinni
Lähteet

FINLEX. Perusopetusasetus 1998/852. 11 § Opinnoissa eteneminen ja vuosiluokalta siirtyminen.  

...jatka lukemistaLue lisää

FINLEX. Perusopetusasetus 1998/852. 11 § Opinnoissa eteneminen ja vuosiluokalta siirtyminen.  

FINLEX. Perusopetuslaki 628/1998. 18 § Erityiset opetusjärjestelyt.  

Friberg, Peter, Karlberg, M., Ia Sundberg, L. & Palmér, R. (2020).  Kohti koulua: Hemmasittare-malli kouluakäymättömien tukena. Valterin julkaisusarja 3. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri. 

Kearney, C. A. ( 2007). Forms and functions of school refusal behavior in youth: an empirical analysis of absenteeism severity.  Journal of Child Psychology and Psychiatry, 48(1), 53–61.  

Kearney, C. A. (2008). School absenteeism and school refusal behavior in youth: A contemporary review. Clinical Psychology Review 28, 451–471.  

Kearney, C. A. & Bensaheb, A. (2006). School Absenteeism and School Refusal Behavior: A Review and Suggestions for School Based Health Professionals. Journal of School Health 76(1).  

Kearney, C. A. (2016). Managing School Absenteeism at Multiple Tiers: An Evidence-Based and Practical Guide for Professionals. Oxford University Press. 

Opetushallitus. (2021). Opiskelun erityiset painoalueet eriyttämisen menetelmänä. www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/opiskelun erityiset-painoalueet-eriyttamisen-menetelmana  

Opetushallitus. (2021). Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto. www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppimisen-ja-koulun kaynnin-tuki-ja-oppilashuolto  

Sergejeff, J., Pilbacka-Rönkä, T. & Mantila, H. (2019). Koulua käymättömät oppilaat. Pieni opas koulunkäynnin tueksi. Tuuve- ja Monni Online -hankkeet.  

Thastum, M., Arendt, K. & Kjerholt, C. (2021). Back2School – Interventio-opas lasten koulupoissaoloihin. CEBU – Psykologisk Institut, Aarhus Universitet. 

 Varhaisen puuttumisen ja vahvan tuen projektiryhmä. KouluKunnossa-hanke (2021–2022).

Kiinni
Matkalla hyvään verkostopalaveriin

Seuraavissa infolaatikoissa on avattuna tärkeimmät tekijät hyvän verkostopalaverin aikaan saamiseen.

Lapsen osallistuminen ja osallistaminen

Yhteistyötä tehdessä on tärkeää pitää lapsi/nuori toiminnan keskiössä ja varmistaa hänen äänensä kuuluminen. Lapsi/nuori motivoituu

...jatka lukemistaLue lisää

Yhteistyötä tehdessä on tärkeää pitää lapsi/nuori toiminnan keskiössä ja varmistaa hänen äänensä kuuluminen. Lapsi/nuori motivoituu paremmin pitämään kiinni sopimuksista, kun häntä on kuultu ja hän on päässyt vaikuttamaan.

Mikäli lapsi osallistuu palaveriin:

  • Kerro lapselle, mistä on kysymys. Käytä reilusti aikaa.
  • Selvitä, keiden lapsi haluaisi palaverissa olevan mukana.
  • Mieti yhdessä lapsen kanssa, mihin asioihin lapsi toivoo apua, mikä on vaikeaa, mikä toimii. 
  • Huolehdi lapsen turvallisuuden tunteesta koko palaverin ajan. Mieti esimerkiksi, miten esittäydytään, voisiko jokainen kertoa jonkin asia itsestään (lempieläin, väri tms). 
  • Huolehdi, että keskustelu pysyy myönteisenä ja asiallisena. 

Jos lapsi kokee vaikeaksi olla paikalla palaverissa, pohdi huoltajan ja lapsen kanssa etukäteen, miten lapsen ääni saadaan kuuluviin (nauhoite, piirros, kirje, joku muu?).

Kiinni
Puheenjohtajan tärpit
  • Huolehdi aikataulussa pysymisestä.
  • Palauta keskustelu aiheeseen ja ratkaisujen etsimiseen.

...jatka lukemistaLue lisää

  • Huolehdi aikataulussa pysymisestä.
  • Palauta keskustelu aiheeseen ja ratkaisujen etsimiseen.
  • Tarkkaile, että kaikki saavat puheenvuoron. Joskus tehtäväsi voi olla rajata puheenvuoroja. Voit etukäteen miettiä, kuka sinua voisi auttaa siinä kokouksen aikana.
  • Huolehdi, että toimintasuunnitelma sekä “Plan B” tulee tehtyä.
Kiinni
1. Milloin on verkostopalaverin aika?
  • Kun tarvitaan lisätukea.
  • Kun koulun keinot eivät pelkästään riitä.
  • Kun perhe toivoo heitä tukevien tahojen tapaavan.
  • Kun tarvitaan tilannekatsaus.
2. Miten valmistaudutaan?

Verkostokartta auttaa sinua miettimään, ketkä ovat asian kannalta tärkeimmät palaveriin kutsuttavat henkilöt. 

...jatka lukemistaLue lisää

Verkostokartta auttaa sinua miettimään, ketkä ovat asian kannalta tärkeimmät palaveriin kutsuttavat henkilöt. 

Kun kutsut palaveria koolle, kerro huolen aiheesi yleisellä tasolla niin, että kutsutuille syntyy ymmärrys siitä, mihin heidän ammattiosaamistaan tarvitaan. Kokouskutsussa on hyvä avata, mitä keinoja on jo käytetty tilanteen ratkaisemiseksi. Huolellinen valmistautuminen etukäteen säästää kaikkien aikaa ja jäsentää tilannetta.

Kiinni
3. Kun ollaan palaverissa

Koollekutsuja on luontevin palaverin aloittaja. Esittelykierroksen jälkeen voidaan sopia, kuka jatkossa johtaa puhetta ja kuka kirjaa muistion.

...jatka lukemistaLue lisää

Koollekutsuja on luontevin palaverin aloittaja. Esittelykierroksen jälkeen voidaan sopia, kuka jatkossa johtaa puhetta ja kuka kirjaa muistion.

Pyritään avoimeen keskusteluilmapiiriin. Ei syytetä, ja kuullaan toisia. 

Keskustelu palautetaan tarvittaessa aiheeseen ja ratkaisujen etsimiseen. Asiat, jotka ovat synnyttäneet ongelman, harvoin ratkaisevat sitä.

Palaverin alussa on hyvä käyttää aikaa yhteisen ymmärryksen synnyttämiseen. 

Pohtikaa yhdessä: 

Minkä asian äärellä ollaan?

Mikä toimii tällä hetkellä (vahvuudet)? 

Mitkä ovat tämänhetkiset ongelmat? 

Mitkä asiat ylläpitävät ongelmia? Mitä voidaan työstää?

Mistä asioista pitäisi sopia?

Mistä asioista voidaan sopia?

Onko sellaisia asioita, jotka eivät ole kenenkään vastuulla tai ovat vähän jokaisen vastuulla, ja jäävät siksi hoitamatta?

Kun työskentely tuntuu jumittavan, ota avuksi ongelmanratkaisu aivoriihen avulla. 

Vaihe 1: Mikä on ongelma? Miten haluaisit asioiden olevan? Mikä muuttuisi, jos sinulle annettaisiin taikasauva?

Vaihe 2: Miten ongelma voidaan ratkaista? Kaikki syntyvät ideat kirjataan esimerkiksi fläppitaululle. Ei mietitä tässä vaiheessa, ovatko ne hyviä vai huonoja. Jokainen voi heittää villeimmätkin ideansa!

Vaihe 3: Käydään läpi eri ehdotusten hyviä ja huonoja puolia.

Vaihe 4: Valitaan yksi ehdotus.

Vaihe 5: Laaditaan suunnitelma, miten ehdotus toteutetaan? Mietitään konkreettisia yksityiskohtia. Milloin ne tehdään ja kuka on vastuussa?

Toimenpiteiden jäsentämisessä sinua auttaa toimintasuunnitelman tekeminen. Tarkoitus on tehdä näkyväksi, kuka tekee, mitä ja milloin.

Toimintasuunnitelmaan merkitään 

  • tavoitteet (selkeä, konkreettinen, pilkottu pieneksi, realistinen) 
  • sovitut asiat 
  • mitä tehdään
  • kuka tekee
  • milloin jokin tukitoimi alkaa 
  • miten ja kuka seuraa asioiden etenemistä
  • miten tuetaan lasta ja perhettä, kun odotetaan esimerkiksi tutkimuksiin tai terapiaan pääsyä?

Palaverin lopussa

Käydään läpi kokouksessa sovitut asiat ja huolehditaan, että toimintasuunnitelmassa on kaikki tarvittava.

Mietitään yhdessä, keiden on tärkeä tietää kokouksessa sovituista asioista ja kuka heitä tiedottaa.

Kirjataan ylös, keitä verkoston ulkopuolisia on lupa konsultoida.

Tehdään suunnitelma siitä, mitä tapahtuu, jos asiat eivät mene suunnitelmien mukaan. Kuka tarttuu asiaan ja miten yhteys verkoston jäsenten välillä toimii?

Mietitään, että seuranta on tarpeeksi tiivistä. Olisiko parempi pitää monta lyhyttä kuin yksi pitkä palaveri?

Sovitaan seuraavan palaverin aika, paikka ja koollekutsuja.

Kiinni
4. Palaverin jälkeen

Tiedon jakaminen sovituista toimista.
Suunnitelman toteutusta.

...jatka lukemistaLue lisää

Tiedon jakaminen sovituista toimista.
Suunnitelman toteutusta.

Jos asiat eivät etene sovitulla tavalla,
ole yhteydessä verkostoon (Plan B).

Toimiva yhteistyö vaatii verkoston
jäsenten säännöllistä yhteydenpitoa
myös palaverien välillä.

Kiinni
Umpikujassa?

Joskus verkostotyö tuntuu tahmealta, eivätkä asiat yrityksistä huolimatta etene. Mikä avuksi?

...jatka lukemistaLue lisää

Joskus verkostotyö tuntuu tahmealta, eivätkä asiat yrityksistä huolimatta etene. Mikä avuksi?

  • Voisiko verkosto tavata ja pohtia, miten yhteistyötä olisi paras tehdä? Onko joku toimija jäänyt verkoston ulkopuolelle tai jäänyt kuulematta?  
  • Onko tarpeen selkeyttää jokaisen toimijan roolia ja vastuuta? Verkostopalaverista voi varata aikaa siihen, että jokainen kertoo tehtävänkuvastaan, vastuustaan sekä taustaorganisaationsa toiminnasta.  
  • Onko selvää, kuka kokoaa verkoston ja kutsuu palaverit koolle?  
  • Onko tehty selkeä työnjako käytännön tasolla?  
  • Verkoston kanssa on hyvä pohtia, onko tilanteessa sellaisia asioita, jotka eivät ole kenenkään vastuulla tai ovat jokaisen vastuulla, ja jäävät siksi hoitamatta?  

Vinkki: Tutustu mahdollisuuksien mukaan verkoston muihin toimijoihin. Toisten tunteminen usein syventää keskustelua, ja villejäkin ideoita on helpompi heittää ilmoille.  

Ota rohkeasti puheeksi verkoston keskinäinen toiminta!

Kiinni
Verkostokartta

Seuraavista infolaatikoista löydät eri verkoston toimijoita. Hyödynnä kuvallista verkostokarttaa pohtiessasi keitä ammattilaisia tarvitaan mukaan oppilaan asioihin. Kuvallisen verkostokartan voit myös tulostaa.

Koulu

Koulu huolehtii perusopetuksen antamisesta. 

...jatka lukemistaLue lisää

Koulu huolehtii perusopetuksen antamisesta. 

Rehtori vastaa koko koulun toiminnasta. Tekee päätökset muun muassa luokista ja ryhmistä, lyhennetystä koulupäivästä ja jonkin aineen opiskelusta vapauttamisesta.

Erityisopettajan (osa-aikainen erityisopettaja) tehtävä on tukea oppilasta oppimisen ja kasvun haasteissa.

(Erityis)luokanopettaja on oppilaan oma opettaja. Opettaa lähes kaikki aineet oppilaalle, kasvattaa ja huolehtii oppilaan asioista.

Luokanohjaaja on oppilaan asioista huolehtiva opettaja yläkoulussa. Luokanohjaaja seuraa luokan kaikkien oppilaiden tilannetta, muun muassa poissaoloja, yleisellä tasolla.

Koulunkäynninohjaaja/-avustaja tukee ja ohjaa oppilaan oppimista ja kasvua opettajan työparina.

Oppilaanohjaaja/opinto-ohjaaja auttaa pohtimaan nuoren vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita, tukee työelämään tutustumisia ja kartoittaa jatko-opiskelumahdollisuuksia yhdessä oppilaan kanssa.

Kouluvalmentaja (kasvatusohjaaja, sosiaaliohjaaja) voi olla kuuntelija, keskustelija ja rinnalla kulkija, joka ennaltaehkäisevästi auttaa ja tukee arjenhallinnan taidoissa sekä tunne-elämässä. Hänen työnsä vaihtelee koulusta riippuen. Työ sisältää usein yhteisöllisyyden edistämistä koulussa ja yhteistyön tekemistä perheiden sekä muiden toimijoiden, kuten lastensuojelun kanssa.

Kiinni
Opiskeluhuolto

Opiskeluhuolto tukee yksittäistä oppilasta ja koko kouluyhteisön toimintaa. Opiskeluhuollon tavoite on hyvinvoiva, turvalliseksi ja viihtyisäksi koettu koulu,

...jatka lukemistaLue lisää

Opiskeluhuolto tukee yksittäistä oppilasta ja koko kouluyhteisön toimintaa. Opiskeluhuollon tavoite on hyvinvoiva, turvalliseksi ja viihtyisäksi koettu koulu, jossa oppilas saa tarvitsemaansa ohjausta ja tukea myös ongelmatilanteissa.

Kuraattorin tehtävänä on edistää oppilaiden hyvinvointia ja tukea oppimista ja koulunkäyntiä yhteistyössä koulun muun henkilöstön kanssa. Työ voi kohdistua yksittäiseen oppilaaseen tai ryhmään. Kuraattori on sosiaalityön asiantuntija koulun opiskeluhuollossa. Häneltä saa apua, kun lapsella tai nuorella on pulmia koulunkäynnissä tai kaverisuhteissa, tai hänen elämässään tapahtuu koulunkäyntiin vaikuttavia muutoksia. 

Psykologi auttaa oppilasta oppimis-, tarkkaavaisuus- ja tunne-elämän vaikeuksissa sekä kriisitilanteissa. Psykologi antaa neuvontaa ja konsultointia sekä tekee tarvittaessa psykologisia tutkimuksia oppimisen tueksi.

Koululääkäri toimii lääketieteellisenä asiantuntijana kouluterveydenhuollossa sekä opiskeluhuollossa. Lääkäri työskentelee terveydenhoitajan työparina. 

Kouluterveydenhoitaja pitää huolta oppilaiden terveydenhoidosta ja terveysneuvonnasta sekä ohjaa lakisääteisiin ja tarpeellisiin erikoistutkimuksiin.

Psykiatrisen sairaanhoitajan tehtävänä koulussa voi olla muun muassa oppilaiden kuntouttaminen sekä terveydentilan ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Hän toimii yhteistyössä lasten- ja nuortenpsykiatrian poliklinikan sekä muiden lasten ja nuorten asioissa toimivien tahojen kanssa. Sairaanhoitajan tehtäviin kuuluu lisäksi asiantuntija-avun ja konsultoinnin antaminen kouluille ja esiopetukseen. Sairaanhoitaja voi toimia myös hoidollispedagogisen luokan yhteydessä. 

Kiinni
Erikoissairaanhoito; lasten- ja nuortenpsykiatria

Lasten- ja nuortenpsykiatria tekee tarvittaessa kattavan diagnostisen arvion mahdollisesta psykiatrisesta häiriöstä ja sen hoitosuunnitelmasta.

...jatka lukemistaLue lisää

Lasten- ja nuortenpsykiatria tekee tarvittaessa kattavan diagnostisen arvion mahdollisesta psykiatrisesta häiriöstä ja sen hoitosuunnitelmasta.

HUS-alueella lastenpsykiatrian palvelut on tarkoitettu 6–12-vuotiaille, nuorisopsykiatrian 13–17-vuotiaille. Lasten- ja nuortenpsykiatriassa on tarjolla monenlaisia fokusoituja yksilö-, ryhmä- ja perhehoitoja. Terapiapalveluita toteutetaan myös ostopalveluna. 

Lasten- ja nuortenpsykiatrian psykologin toimenkuvaan kuuluu psykiatrinen hoito, psykologin arviot, tutkimukset, terapia-arviot ja konsultaatiot. Psykologi tekee monipuolisesti työtä lasten, vanhempien, perheiden ja verkostojen kanssa.

Lasten- ja nuortenpsykiatriassa sosiaalityöntekijä tekee verkostoyhteistyötä eri tahojen kanssa (muun muassa lastensuojelu ja perhesosiaalityö). Työtehtäviin kuuluu vanhempien auttaminen käytännön asioissa, esimerkiksi vammaistuki- ja terapiahakemukset sekä sopeutumisvalmennuskurssit. Sosiaalityöntekijä tapaa vanhempia ohjauksellisilla käynneillä joko yksin tai työparin kanssa, perheen tarpeista riippuen.

Lasten- ja nuortenpsykiatriassa sairaanhoitaja tekee hoidollista ja tutkimuksellista työtä monipuolisesti lasten, vanhempien ja verkostojen kanssa sekä on mukana toteuttamassa lasten lääkehoitoa.

Lasten- ja nuortenpsykiatrian toimintaterapeutti tukee lapsen selviytymistä arjen toiminnoissa ja vuorovaikutustilanteissa. Työhön kuuluvat muun muassa toimintaterapiatutkimukset, toimintaterapia (yksilö-, ryhmä- ja pariterapia) sekä yhteistyö perheen, verkoston ja eri ammattilaisten kanssa.

Lasten- ja nuortenpsykiatriassa lastenpsykiatri tutkii ja hoitaa alle 13-vuotiaita lapsia. Lastenpsykiatri vastaa lapsen hoidosta ja tutkimuksista sekä tekee diagnostiikkaa. Hän on myös aina mukana tekemässä lapsen hoitosuunnitelmaa yhdessä muun moniammatillisen työryhmän kanssa ja tekee päätökset lääkehoidon aloittamisesta.

Kiinni
Perhesosiaalityö

Perhesosiaalityöllä tuetaan alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten perheiden hyvinvointia. Perhesosiaalityöhön kuuluvat sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ja lastensuojelu.

...jatka lukemistaLue lisää

Perhesosiaalityöllä tuetaan alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten perheiden hyvinvointia. Perhesosiaalityöhön kuuluvat sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ja lastensuojelu.

Perhesosiaalityöhön ohjaudutaan tekemällä yhteydenotto tuen tarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoitus. Lapsen tilanteesta tehdään alkuarviointi, eli palvelutarpeen arviointi. Palvelutarpeen arvioinnin tarkoitus on perheen ja mahdollisen muun verkoston kanssa arvioida, mitä palveluita perhe tarvitsee. Palvelutarpeen arvioinnin jälkeen lapsella voi jatkua sosiaalihuoltolain mukainen asiakkuus tai lastensuojelun asiakkuus. 

Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut lapsiperheille, matalan kynnyksen perhepalvelut

Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita ovat muun muassa perhetyö, tukihenkilötyö sekä sosiaaliohjaus. Palveluiden tarkoituksena on auttaa perheitä arjen kysymyksissä, joita voivat olla esimerkiksi vuorovaikutus perheessä, lapsen koulunkäynnin ongelmat, kodin ja arjen hallinta, vanhemmuuden tuki sekä perheen toimintakyvyn vahvistaminen uusissa elämäntilanteissa tai kriiseissä. Sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa lapsen vastuutyöntekijänä voi toimia sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja.

Lastensuojelun avohuolto

Lastensuojelun tavoitteena on lasten ja nuorten suotuisten kasvuolojen turvaaminen sekä vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään. Lapselle on aina nimetty hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä. Lastensuojelutyötä tehdään laajasti yhteistyössä lapsen ja perheen verkoston kanssa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimia ovat esimerkiksi tehostettu perhetyö, ammatillinen tukihenkilö tai tukiperhe. Avohuollon tukitoimena lapsi voi myös väliaikaisesti asua sijoitettuna kodin ulkopuolelle.

Lastensuojelun sijaishuolto

Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan pääasiassa huostaanotetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämisestä kodin ulkopuolella, joko perhehoitona sijaisperheessä tai laitoshoitona. Sijaishuollossa olevalle lapselle on aina nimetty hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä. Sijaishuollossa olevan lapsen sosiaalityöntekijä saattaa toimia muussa kunnassa kuin missä lapsi asuu, sillä lapsen sosiaalityöntekijä määräytyy sen mukaan, missä kunnassa huostaanotto on tehty. Sijaishuollon aikana vanhempia tuetaan muun muassa keskusteluin sekä neuvonnan ja ohjauksen avulla. 

Kasvatus- ja perheneuvonnan päätehtävät ovat vanhemmuuden tuki, lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen tuki, pari- ja perhesuhteiden tukeminen, vauvaperheiden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, eroauttaminen ja asiantuntija-apu. Kasvatus- ja perheneuvoloissa työskentelee muun muassa psykologeja, sairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä. Kasvatus- ja perheneuvonta on sosiaalihuoltolain alaista toimintaa.  

Sosiaalipäivystys toimii useimmissa kunnissa virka-aikana oman kunnan sosiaalipalveluissa, virka-ajan ulkopuolella päivystys on useimmiten järjestetty useamman kunnan yhteistyönä. Sosiaalipäivystyksellä tarkoitetaan välttämättömien ja kiireellisten sosiaalipalvelujen ja muiden tukitoimien järjestämistä erilaisissa sosiaalisissa hätä- ja kriisitilanteissa. 

Ankkuritoiminnan tarkoituksena on nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja rikosten ennalta ehkäiseminen varhaisessa vaiheessa. Ankkuritoimintaa toteutetaan moniammatillisessa ankkuritiimissä. Mukana on asiantuntijoita poliisista, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimesta. Ankkuritoimintaan ohjaudutaan rikosepäilyn tai lastensuojeluilmoituksen kautta. 

Sosiaalityöntekijän tehtävänä on lapsen tilanteen arviointi, asiakasprosessin johtaminen ja tarvittavien tukitoimien järjestäminen yhdessä lapsen ja perheen muun yhteistyöverkoston kanssa. Lastensuojelussa sosiaalityöntekijä toimii aina lapsen vastuutyöntekijänä. Sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa lapsen vastuutyöntekijänä voi toimia sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja.

Sosiaaliohjaaja (perheohjaaja) voi toimia sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa lapsen vastuutyöntekijänä tukien perhettä ja arvioiden erilaisten palveluiden tarvetta yhdessä perheen muun yhteistyöverkoston kanssa. Sosiaaliohjaaja voi toteuttaa perheen kotiin tehtävää perhetyötä tai tehostettua perhetyötä.

Perhetyöntekijä tekee kotiin tehtävää perhetyötä. Perhetyöntekijä toteuttaa myös lapsiperheiden kotipalvelua, joka on lyhytaikaista ja tilapäistä perheiden kotona tapahtuvaa konkreettista apua, kun perheessä on vaikea tilanne tai kriisi.

Ammatillinen tukihenkilö tukee ja tapaa lasta tai nuorta, jonka elämäntilanne on haastava ja joka tilanteessaan kokee hyötyvänsä ulkopuolisen aikuisen tuesta. Tukihenkilö voi auttaa esimerkiksi arjen taitojen opettelussa, elämänhallintataitojen tai vuorovaikutus- ja tunnetaitojen vahvistamisessa sekä harrastustoimintaan ohjaamisessa. 

Tukiperhetoiminta on tarkoitettu alle 18-vuotiaille lapsille. Toiminnan tavoitteena on tukea vanhempien jaksamista silloin, kun perheeltä puuttuu luonnollinen tukiverkosto. Tarkoituksena on, että perheen omat voimavarat vahvistuvat. Lapselle tukiperhe tarjoaa turvallista huolenpitoa ja tavallista arkea. 

Kiinni
Nuorisotyö

Nuorisotyön tavoiteena on nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukeminen yhteiskunnassa sekä sukupolvien välisen vuorovaikutuksen edistäminen. Toiminta sijoittuu pääasiassa nuorten vapaa-ajalle.

...jatka lukemistaLue lisää

Nuorisotyön tavoiteena on nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukeminen yhteiskunnassa sekä sukupolvien välisen vuorovaikutuksen edistäminen. Toiminta sijoittuu pääasiassa nuorten vapaa-ajalle.

Nuoriso-ohjaaja/-työntekijä kohtaa ja tukee nuoria erilaisissa toimintaympäristöissä. Järjestää ohjattua toimintaa yksilöille ja ryhmille.

Koulunuoriso-ohjaaja/-työntekijä kohtaa nuoria kouluissa ja oppilaitoksissa. Koulunuoriso-ohjaaja järjestää ohjattua toimintaa yksilöille ja ryhmille.

Erityisnuorisotyön tavoitteena on ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä. Erityisnuorisotyö on nopeasti reagoivaa, jalkautuvaa ja muuntautumiskykyistä. Se tarjoaa matalan kynnyksen yksilöllistä tukea sekä tarpeen mukaan räätälöityjä pienryhmätoimintoja. Erityisnuorisotyö tekee tiivistä monialaista yhteistyötä.

Erityisnuorisotyöntekijä tekee yksilötyötä sekä ohjaa pienryhmiä monissa ympäristöissä. Ryhmät räätälöidään aina tarpeen mukaisesti.

Kiinni
Perusterveydenhuolto

Perusterveydenhuolto pitää sisällään kunnan järjestämiä erilaisia palveluita, joiden tarkoituksena on väestön terveyden edistäminen ja terveydentilan seuranta.

Nuorisoasema auttaa nuoria sekä heidän perheitään tarjoamalla luottamuksellista keskusteluapua elämän solmukohdissa. Nuorisoasema tarjoaa yksilötapaamisia, tilannekartoituksia, perhe- tai verkostotapaamisia, vanhemmuuden tukea sekä puhelinkonsultaatiota. Nuorisoasemalla laaditaan myös nuorten päihdekartoituksia.

Verkostokartta kuvitettuna

Lataa ja tulosta tästä kuvitettu verkostokartta. Verkostokartan avulla voit selkeyttää ketä toimijoita on mukana oppilaan asioissa.

Verkostokartta.pdf

 

Läsnäolomallin taustaa

KouluKunnossa-läsnäolomalli on kehitetty tietoon perustuen. Kehittämistyössä hyödynnettiin kansallisia ja kansainvälisiä

...jatka lukemistaLue lisää

KouluKunnossa-läsnäolomalli on kehitetty tietoon perustuen. Kehittämistyössä hyödynnettiin kansallisia ja kansainvälisiä

tutkimuksia sekä KouluKunnossa-hankkeen moniammatillisten projektiryhmien asiantuntijuutta. Projektiryhmät koostuivat hankealueen ammattilaisista.

Materiaali on kehitetty opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa KouluKunnossa-hankkeessa (2021–2022).

Julkaisupäivä: 28.01.2022

Kiinni